Matka normaalipainoon

Matka normaalipainoon
Matkalla normaalipainoiseksi...

tiistai 25. helmikuuta 2014

No more excuses!

Huomenna ensimmäinen Personal Trainer kartoitus! Siitä se sitten lähtee, nimittäin enää ei voi selitellä.
Läski itkemään ja kilot helevettiin!

http://www.justaloadofbs.com/wp-content/uploads/2012/11/no-more-excuses.jpg

maanantai 17. helmikuuta 2014

Lihavana eläminen

Halusin tuoda omat kokemukseni julki siitä, millaista on elää lihavana nykypäivänä.
Syy tähän ei ole se, että jotenkin puolustelisin lihavuutta tms. vaan siksi, että näitä asioita ei voi tietää sellainen ihminen, joka ei ole eläessään ylipainoinen ollut.
Nämä ovat omia huomioitani erilaisissa tilanteissa, joiden uskon ahdistavan lihavuuden takia.

1. Ruokakauppa
Ihan tavallisten ruoka-aineiden ostaminen on ihan ok, mutta kun lihava ihminen ostaa karkkia, jäätelöä, limsaa tai mitä tahansa "herkkua", saa monesti kassahenkilökunnalta halveksuvia katseita.
Saan kai minäkin ostaa herkkuja, ja mistä sinä siinä kassalla tiedät syönkö minä niitä vai joku toinen?

2. Vaatekauppa
Mikään ei ole minusta ahdistavampaa kuin ostaa juhlavaatteita esim. häihin tai muihin kekkereihin.
Lihaville ei vain ole riittävän nättejä vaatteita, vaan kaikki on telttoja, joilla on tarkoitus peittää kaikki makkarat. Lisäksi lihavia katsotaan vinoon liikkeissä, joissa koot liikkuvat 32-42 välillä. Emmehän me saa ihailla ja "ikkunashoppailla" niitä pieniä vaatteita ajatellen: "Vielä joku päivä minäkin tuohon mahdun..".

3. Kuntosali
Koska myöskään se ei ole sallittua (joidenkin mielestä), että lihava ihminen kävisi kuntosalilla tai ryhmäliikunnassa, niin sielläkin kohtaa katseita ja tuijottelua. Lihavalle ihmiselle on hyvin vaikeaa muutenkin katsoa itseään peilistä yleensä heikon itsetunnon takia, mutta ei sitä ainakaan helpota toisten ihmisten naureskelu, tuijotus tai jopa halveksunta. Sentään yritämme päästä kiloistamme eroon ja saada itsemme terveämmäksi!

Näitä paikkoja ja tilanteita on paljon paljon enemmän, mutta tässä ne päällimmäisenä mielessä olleet.

Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä haluaisin sanoa niille täydellisille ihmisille, jotka meitä lihavia aina haukkuvat selän takana tai jopa päin naamaa, seuraavan:
Oletteko koskaan miettineet, miten paljon haukkuminen voi sattua? Jo valmiiksi huonon itsetunnon omaava ihminen ajautuu helposti vain syvemmälle itsetuhoon, eikä siihen välttämättä tarvita kuin yksi haukkuminen esim. läskiksi.
Ei ole mitenkään harvinaista, että aiemmin ylipainoinen ihminen ajautuu syömisongelmaan ja sitä kautta anorektikoksi.

Antakaa meidän lihavienkin olla ihmisiä, koska olemme ihan yhtä arvokkaita.
Pelkän ulkomuodon perusteella ei ole oikein arvostella ihmistä.

perjantai 14. helmikuuta 2014

Arki rullaa.

Niin sitä taas hurahti pari viikkoa edellisestä postauksesta..
Mihin tää aika katoaa??
Viimeiset pari viikkoa on menneet ihan normaalina arkena:
- töitä
- lenkkeilyä
- kuntosalia
- porrastreeniä
- kunnolla unta ja lepoa

Voiko sitä toisaalta muuta toivoakaan? Tää tuntuu ihan hyvältä näin :)
Muistan aiemmin ajatelleeni, että esim. työpäivän jälkeen ei EHDI urheilla. Silloin koko ilta tuli vietettyä sohvan pohjalla mussuttaen. Nykyään ajatus on enemmän niin, että työpäivän jälkeen parempaa ajanviettoa ei ole kuin urheilu, koska sillä saa ajatukset pois työasioista ja sen jälkeen olo on paljon energisempi. Ei se tunnin-parin urheilu vie koko iltaa, ja sillä on lähestulkoon aina piristävä vaikutus.

Tänään ystävänpäivän kunniaksi rakkaan ystäväni kanssa elokuviin ja syömään. Ihan mahtavaa!
Totesin tänään, että pitää oikeasti alkaa arvostaa asioita nyt tässä hetkessä, ettei käy niin että niiden arvon ymmärtää vasta kun sen menettää. Toivon, ettei mun tarvitse koskaan luopua näistä harvoista, hyvistä ystävistäni, joten täytyy pitää huolta suhteista jo nyt.
Ihana avopuolisoni oli ostanut mulle ystävänpäivälahjaksi hellyyttävän kahvikupin ja Juha Tapion levyn.
Aamukahvi ja Juha Tapion herkkä ääni - voiko tämä päivä paremmin alkaa? <3

lauantai 1. helmikuuta 2014

Matkalla onneen.

Niin kauan kuin muistan, olen omannut huonon itsetunnon ja sen takia yrittänyt olla kaikille mieliksi. Nuorena tyttönä kaverit saattoivat viedä minua kuin pässiä narussa ja käyttää minua hyödyksi kaihtamatta, koska tein kaikkeni, ettei minua hylättäisi.
Olen aina etsinyt itsestäni vain vikoja, enkä koskaan nähnyt niitä hyviä puolia, joita siellä on aina ollut nähtävillä. En ole ollut itsestäni ylpeä, etten vain vaikuttaisi koppavalta ja kaverit sen takia hylkäisi minut. En ole ollut koskaan tyytyväinen siihen, mitä minulla on juuri nyt, vaan aina olen tavoitellut vielä jotakin parempaa.

Tämä muille eläminen loppuu tähän... lopullisesti.
Olen yhtä arvokas, kuin muutkin tässä maailmassa, enkä aio elää elämääni muiden mieliksi.
Jotta arvostaisin itseäni vielä enemmän, enkä antaisi muiden mielipiteiden vaikuttaa itseeni liikaa, minun täytyy alkaa tutkia syvästi itseäni. On pakko kohdata ne hirviöt syvällä sisälläni, jotta pääsen niiden yli.

http://24.media.tumblr.com/bac9ff6ff44246fad18fec0de15a0255/tumblr_mkx4upsgpu1qm91kko1_500.jpg


Aion opetella onnelliseksi, ihan vain itseni vuoksi enkä kenenkään muun. 
Opettelen nauttimaan hetkestä juuri tässä ja nyt, ja olemaan onnellinen siitä, mitä minulle on suotu.